Kestävää asumista
Skanskan, ABB:n ja Metropolian yhteisessä älykotilaboratoriossa tutkitaan teknologiaa, joka voi tukea kotona asumista monenlaisissa ja muuttuvissakin elämäntilanteissa. Erilaisia digitaalisia ratkaisuja käytetään jo nyt Skanska Kotien kohteissa.
Rakennusalalla on jo pitkään puhuttu muuntojoustavuudesta. Termin voi pilkkoa suunnitteluvaiheen suunnittelujoustoon sekä valmiin rakennuksen monikäyttöisyyteen ja muunneltavuuteen. Kun tila on helposti muuntautumiskykyinen, on sen käyttäjällä suurempi vapaus luoda siitä itselleen sopiva ilman rakenteellisia muutoksia tai suuria kompromisseja.
Muuntojoustavuutta voi pitää myös vastuullisena rakentamisena, sillä siten voidaan pidentää rakennuksen käyttöikää ja isossa kuvassa pienentää hiilijalanjälkeä.
Muunneltavuus tarkoittaa valmiin rakennuksen, asunnon tai huonetilan kykyä mukautua eri tarpeisiin tai olosuhteisiin tekemällä rakennusteknisiä muutoksia, kun taas monikäyttöisyys mahdollistaa muutosten tekemisen ilman suurempia rakennusteknisiä toimenpiteitä.
Muuntojoustavuus näkyy vahvasti nykypäivän suunnittelussa. Esimerkiksi kaavamääräyksissä edellytetään, että asuinrakennuksen eri huoneistotyypit voidaan tarvittaessa myöhemmin yhdistää.
Pienehköillä muutoksilla voidaan myös esimerkiksi lisätä esteettömyyttä, väljentää kulkureittejä tai yhdistää tai eriyttää huoneita elämänvaiheiden mukaan.
”Me Skanskassa puhumme myös digitaalisesta muuntojoustavuudesta, joka on seinien siirtoja kevyempää ja kustannustehokkaampaa, mutta samalla vaikuttavuus asukkaan elämään voi olla huima. Asunnon sisältämien digitaalisten ratkaisujen avulla voidaan tukea tilojen käyttäjiä ja asukkaita erilaisissa elämänvaiheissa. Älykkäät asunnot voivat esimerkiksi oppia tuntemaan asukkaidensa arjen ja sen poikkeamat sekä reagoimaan niihin. Tarvittaessa ne myös opastavat, muistuttelevat, aktivoivat ja tekevät puolesta.”
Tuomas muistuttaa, että digitaalisen muuntojoustavuuden täytyy olla suunnittelun tavoitteena alusta asti, jotta mukauttaminen on mahdollista toteuttaa myöhemmin. Esimerkiksi rakennusautomaatio- ja sähköjärjestelmät voidaan suunnitella niin, että niiden ominaisuuksia on helppo laajentaa ja muokata myöhemmin.
Digitaalista muunneltavuutta on tutkittu SmartLabissa, joka on älykotien kehitysalusta, eli asumista palvelevan teknologian kehittämiseen ja testaukseen suunniteltu asunto Metropolia Ammattikorkeakoulun kampuksella Helsingin Myllypurossa.
Älykkään digitekniikan potentiaalia ja vaikuttavuutta tarkasteltiin vuonna 2024 päättyneessä Kodin digitaalinen muuntojoustavuus kestävän hyvinvoinnin edistäjänä -projektissa, jonka motivaattorina oli julkisuudessakin keskustelua herättänyt sosiaali- ja terveysalan henkilöstöresurssien riittämättömyys tulevaisuudessa sekä yhteiskunnallinen tahtotila siitä, että ihmiset voivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.
Projektissa, jossa Skanskan lisäksi olivat mukana Metropolia ja Benete sekä rahoittajana sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry, selvitettiin, miten erilaista asumisen dataa voidaan hyödyntää asukkaan hyvinvoinnin edistämiseen sekä elämänlaadun ja asumisen tukemiseen.
”Asunnoista saadaan usein jo nyt runsaasti olosuhdetietoa esimerkiksi huonelämpötilasta ja sisäilman suhteellisesta kosteudesta. Tiedonkeruu ei kuitenkaan asumista ja arkea paranna, jos tietoa ei osata analysoida ja valjastaa käyttöön”, Tuomas sanoo.
Asumisesta kerättyä dataa voisikin hänen mukaansa hyödyntää paljon nykyistä tehokkaammin ja rikastaa sitä asukkaan toiminnasta, kuten vedenkulutuksesta, automaattisesti kerätyllä tiedolla. Kun lisäksi tunnetaan asukkaan taustaa, terveyttä ja yksilöllisiä mieltymyksiä ja odotuksia, voi älykäs asunto havaita ja tunnistaa muutoksia asukkaan arjessa.
”Asunto voi ensin tukea toimintakykyä ja kannustaa aktiivisuuteen. Ja kun toimintakyky esimerkiksi iän myötä ehtyy, toimii asunto asumista avustavana assistenttina. Älykäs asunto voi helpottaa arkea ja vähentää huolia. Sama tekniikka voi toki palvella myös esimerkiksi hoivakodeissa ja tuetun asumisen piirissä”, kuvaa Tuomas.
Kategoriat