Kiinnostavia projekteja
Koskelan varikkohanketta tehostavat innovatiiviset toimintamallit
Miten Koskelassa onnistuttiin kesken hankkeen jalkauttamaan tehokas toimintamalli, jolla on vuoden aikana onnistuttu ratkaisemaan jopa 500 suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvää kysymystä?
Infrarakennushankkeiden onnistunut suunnittelu ja toteutus vaatii toimivaa yhteistyötä ja ongelmanratkaisukykyä. Mitä suurempi hanke on kyseessä ja mitä useampi toimija siinä on mukana, sitä enemmän on myös haasteita ratkottavaksi ja yhteistyölle tarvetta.
Vuonna 2029 valmistuvan Koskelan varikon työmaa on mittava. Valmistuessaan se kattaa noin 41 000 bruttoneliömetriä, ja sinne rakennetaan säilytystilat noin 50 raitiovaunulle, noin 13 vuorokausihuoltopaikkaa ja 13 kunnossapitopaikkaa, sorviraide sekä työvaunujen säilytys- ja huoltopaikkoja.
Koskelan varikkohanketta rakennetaan Akseliksi nimetyn allianssiryhmän voimin, ja hankkeen mittakaavasta kertoo se, että sen parissa työskentelee lähes 300 asiantuntijaa allianssin eri organisaatioista eri puolelta Suomea. Osapuolia ovat Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n lisäksi päätoteuttaja Skanska sekä suunnitteluosapuolet Sweco, Sipti Infra, Rejlers ja Arkkitehtityöhuone APRT.
“Koskelan varikkohankkeessa on tosi laaja sidosryhmä- ja käyttäjäpohja, joilla kaikilla on omia tavoitteitaan. Kysymys on siitä, miten me tätä kaikkea hallitsemme”, kertoo Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n hankejohtaja Lotta Koski-Lammi.
Mihin tehokas yhteistyö pohjautuu? Taustalla VDC-malli
Osapuolten välisen yhteistyön tehostamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi Koskelan varikkohankkeessa otettiin käyttöön VDC-malli (Virtual Design and Construction). Se on projektinjohtamisen viitekehys, jonka avulla Koskelassa on pystytty tehostamaan merkittävästi ongelmanratkaisua ja parantamaan yhteistyötä osapuolten välillä.
Mitä hyötyä VDC-mallista on rakennushankkeessa?
VDC koostuu kuudesta kokonaisuudesta, joista yksi ovat tehokkaat ICE eli Integrated Concurrent Engineering -ongelmanratkaisusessiot.
Tehokas ongelmanratkaisu Koskelassa on kulminoitunut näihin ICE-sessioihin, joissa allianssiosapuolet työskentelevät yhdessä, ja joissa keskitytään vain ongelmanratkaisuun ja innovointiin. Suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä kysymyksiä on vuoden aikana onnistuttu ratkaisemaan yli 500.
"Odotuksemme Koskelassa oli, että haasteita ratkotaan tiiviisti ja intensiivisesti, jotta niitä saataisiin myös ratkaistuksi sen sijaan, että tehtäisiin monta asiaa pitkään ja hitaasti. Kun solmut on saatu ratkaistua, voimme kukin viedä asioita eteenpäin omilla tahoillamme", Lotta kertoo.
Mutta olivatpa suunnittelusessiot kuinka innovatiivisia ja tehokkaita tahansa, oleellista Lotan mukaan on se, mitä tapahtuu sessioita edeltävänä aikana ja niiden jälkeen.
Kyse ei nimittäin ole pelkästään ihmisten kokoamisesta yhteen, vaan myös dokumentaatiosta sekä digitaalisesta järjestelmästä, johon kaikilla on yhteinen pääsy ja josta tulokset pystytään jälkikäteen näkemään. Se vaatii sitä, että mukana on henkilöitä, jotka fasilitoivat prosessia ja huolehtivat siitä, että kokonaisuus toimii: että tiedetään, mitä asioita käsitellään missäkin sessiossa ja milloin.
Varikkohankkeen tukena hyväksi todetut innovaatiot
Varikkohankkeen tavoite oli kirkas hankkeen alkutahdeista lähtien, ja se mahdollisti myös VDC-mallin käyttöönoton.
“Me panostamme aidosti innovaatioihin, eivätkä ne jää vain juhlapuheiden tasolle. Tavoite ei ole keksiä täysin uusia ideoita, vaan etsimme maailmalta jo kehitettyjä ja hyväksi todettuja innovaatioita, joita voimme hyödyntää", Lotta kertoo.
"Tavoitteenamme Koskelassa on löytää parhaat ratkaisut ja myös kokeilla jotain uutta. VDC-mallin käyttöönotto on tästä erinomainen esimerkki", jatkaa Lotta.
Miten VDC-malli löysi tiensä Koskelan varikkohankkeeseen?
Koskelan varikkohankkeessa otettiin kehitysvaiheessa käyttöön Scrum-projektinhallintamalli, jota on perinteisesti käytetty IT-alalla.
Lotan kokemus Scrum-mallista oli positiivinen, minkä jälkeen Skanskan suosittelema rakennusalalle suunniteltu VDC vaikutti kiinnostavalta vaihtoehdolta. Skanskalla oli siitä myönteisiä kokemuksia esimerkiksi Norjasta, jossa mallin avulla Skanska on onnistunut tehostamaan toimintaansa merkittävästi.
"VDC-malli ei varmaan ikinä olisi tullut meille käyttöön, ellei meillä olisi ollut kokemusta Scrumista. Kuulimme, että Norjassa on käynnissä mielenkiintoinen Skanskan hanke, jossa tehdään jotain uudenlaista. Se kuulosti hyvin mielenkiintoiselta ja mietin, että tuo täytyy ehdottomasti nostaa esille Akselissa", Lotta kertoo.
Norjasta saatiinkin tukea, sparrausapua ja palautetta VDC-mallin käyttöönottoon Koskelassa.
Sertifikaatit VDC-mallille
Koskelan varikkohankkeen ensimmäisen VDC-vuoden jälkeen projekti-insinöörimme Severi Särkilahti, suunnittelupäällikkömme Teemu Saarinen ja liiketoiminnan kehityspäällikkömme Pekka Kujansuu saivat sertifikaatit Stanfordin yliopiston professori Martin Fischerin kehittämälle VDC-mallille.
“Minulla on aika kovat odotukset siitä, miten saisimme ne muutkin VDC-mallin osa-alueet toimimaan ja minkälaisia tuloksia niiltä voi odottaa, kun jo tämä ICE on ollut näin hyvä", iloitsee Lotta.
Hän myös kertoo, että Kaupunkiliikenne on ollut innoissaan mallista ja että eri tilaisuuksissa on huomattu Koskelan varikkohankkeen sujuvuus ja pohdittu, voisiko mallia hyödyntää laajemmin koko toimialan kehittämisen hyväksi.
Kategoriat