Kiinnostavia projekteja
Finlandia-talon perusparannus kerää kiitosta
Finlandia-talon perusparannus palautti ikonisen arvorakennuksen alkuperäiseen loistoonsa moderneilla mausteilla. Skanskan toteuttama vaativa rakennushanke tehtiin tarkasti Aallon arkkitehtuuria kunnioittaen.
Kaikki, jotka ovat käyneet perusparannuksen jälkeen taloa jo kurkkaamassa, ovat olleet ihastuksesta mykistyneitä, sanoo Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen.
Hänen mielestään Finlandia-talo on ollut aina ajaton ja yksi maailman kauneimmista rakennuksista. Nyt se on entistäkin upeampi, kun päärakennuksen kuluneet pinnat ja kalusteet saivat perusparannuksessa jälleen alkuperäisen ilmeensä.
Arkkitehti Alvar Aallon suunnitteleman Finlandia-talon päärakennus on valmistunut vuonna 1971. Kiinteistön omistaa Helsingin kaupunki.
”Helsingin kaupunkistrategiaan kuuluu asemamme parantaminen kansainvälisten tapahtumien ja kongressien isäntäkaupunkina. Perusparannus luo tekniset edellytykset nykyaikaisille tapahtumille”, Helsingin kaupungin projektinjohtaja Mika Heimala sanoo.
Skanska valittiin vaativan rakennushankkeen toteuttajaksi
Finlandia-talon päärakennuksen perusparannuksen toteutti Skanska projektinjohtourakkana. Projektijohtaja Heikki Korpela kertoo, että Skanskalla oli tiimissä paljon osaajia, joilla oli jo ennestään vahvaa osaamista arvokiinteistöjen perusparannuksista. Yksi sellainen oli Olympiastadion.
”Historiallisen ja suojellun kohteen perusparannuksessa on huomioitava tarkasti rakennuksen arvon ja kulttuuriperinnön säilyminen. Finlandia-talossakin kaiken piti näyttää samalta kuin ennen korjausta”, Heikki kertoo.
Rakennuksen ulkopuolella rakennushanke käsitti muun muassa julkisivun marmorin uusimisen ja vesikattojen korjaamisen. Energiatehokkuutta parannettiin uusimalla ikkunoita ja ulkovaipan eristeet. Sisätiloissa kuluneet pinnat ja kalusteet kunnostettiin. Uudet talotekniset ratkaisut tuli suunnitella niin, etteivät ne muuta historiallista ulkoasua tai arkkitehtonisia yksityiskohtia.
Miten arvokiinteistön talotekniikka uudistettiin?
Rakennushankkeessa asennettiin 340 kilometriä sähkö- ja tietokaapeleita, 25 kilometriä vesi- ja viemäriputkea ja kahdeksan kilometriä ilmanvaihtokanavia.
Heikin mukaan työssä auttoi laserkeilauksen avulla rakennuksesta tehty kolmiulotteinen virtuaalinen malli eli digitaalinen kaksonen.
”Mallinnus auttoi suunnittelemaan uusien putkien, sähköjohtojen ja ilmastointikanavien reitit niin, että vedot saatiin vanhojen rakenteiden sisälle esimerkiksi alakaton päälle tai seinäpinnan alle.
Haasteena oli taloteknisten laitteiden määrän moninkertaistuminen. Asia ratkaistiin rakentamalla maan alle tekniset tilat, joihin sijoitettiin muun muassa kookkaat ilmanvaihtokoneet.
”Maanalaiseen laajennusosaan tuli myös uusi ravintolakeittiö, joka lisää huomattavasti ruuanlaiton kapasiteettia ja toiminnallisuutta”, Heikki kertoo.
Peruskorjaus paransi energiatehokkuutta ja esteettömyyttä
Päärakennuksen modernisoidut tilat ovat myös aiempaa energiatehokkaammat. Tästä pitävät huolen uusitut ikkunat ja ulkovaipan eristeet. Rakennukseen tuli myös hukkalämmön talteenotto ja aurinkosähköjärjestelmä.
Perusparannukseen kuului myös Finlandia-talon noin 2 150 valaisimen kunnostaminen. Suureen osaan niistä vaihdettiin energiatehokas led-tekniikka, mikä mahdollistaa valaisimien monipuolisemman käytön ja ohjauksen.
Hankkeessa parannettiin lisäksi esteettömyyttä vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Muun muassa uudet hissiyhteydet helpottavat kävijöiden ja henkilöstön liikkumista.
Arvokkaat tilat entisöitiin loistoonsa
Entisöityihin kohteisiin kuuluvat muun muassa sauvakeramiikkalaatoin päällystetyt pylväät ja seinien kaakeloinnit. Sisätilojen messinkilistoissa tuli säilyttää vuosikymmenien aikana syntynyt patina.
Myös satoja alkuperäisiä ovia ja ikkunoita kunnostettiin. Yksi erikoisimmista konservointitöistä olivat sisäovet, jotka on päällystetty hevosen jouhista valmistetusta kudoksesta.
”Löysimme Suomesta konservaattorin, joka pystyi tällaisen ainutlaatuisen pinnan uudistamaan”, Heikki kertoo.
Onnistuneen rakennushankkeen keskiössä hyvä yhteistyö
Helsingin kaupungin Mika Heimala korostaa hyvän yhteistyön merkitystä hankkeen onnistumisessa. Tärkeimmät osapuolet olivat hankkeen tilannut kaupunki, suunnittelijat ja urakoitsijat. Työtä ohjasivat rakennusvalvonta, Museovirasto ja Alvar Aalto -säätiö.
”Yhteistyö vaati nopeaa tiedonsiirtoa ja luottamusta. Luottamus rakennettiin onnistuneesti erilaisilla keskustelutavoilla, kuten työpajoilla, puheilla ilman pöytäkirjoja, turvallisen työympäristön periaatteita unohtamatta. Viikoittaiset museokierrokset auttoivat ohjaamaan työtä oikeaan lopputulokseen”, Mika sanoo.
Skanska luovutti rakennushankkeen syyskuun 2024 lopulla, kaksi viikkoa ennen määräaikaa.
Projektijohtaja Heikki Korpela on ylpeä siitä, että hän sai olla mukana ainutlaatuisen ja vaativan kohteen uudistamisessa.
”Omalla työurallani Finlandia-talo on ehdoton huipennus”, Heikki iloitsee.
Hankkeen kaikki tavoitteet toteutuivat
Finlandia-talon perusparannus on Helsingin kaupungin suurin yksittäinen kulttuuri-investointi 2000-luvulla. Mika Heimala on tyytyväinen lopputulokseen.
”Hankkeen tavoitteina oli kustannusraamissa ja aikataulussa pysyminen, oheispalvelujen lisääminen ja suojelullisten arvojen säilyttäminen. Tavoitteet toteutuivat. Erityisen hyvin täyttyi tavoite, jossa alkuperäinen ilme säilyi täydellisestä teknisestä perusparannuksesta huolimatta”, Mika toteaa.
Kategoriat